{"id":335,"date":"2018-03-19T07:49:11","date_gmt":"2018-03-19T07:49:11","guid":{"rendered":"http:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/?page_id=335"},"modified":"2022-01-10T11:48:03","modified_gmt":"2022-01-10T11:48:03","slug":"ilmastonmuutos","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/ilmastonmuutos\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos"},"content":{"rendered":"<p><iframe loading=\"lazy\" title=\"Kliima soojenemine (4K)\" width=\"640\" height=\"360\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Ot3GpazapAc?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<h3><b>Miten ilmastonmuutos vaikuttaa j\u00e4\u00e4karhuihin?<\/b><\/h3>\n<p>Planeettamme ilmasto on muuttunut jatkuvasti koko maapallon historian ajan ja muuttuu tietenkin my\u00f6s tulevaisuudessa. Luonnolliset prosessit ovat kuitenkin suhteellisen hitaita, kest\u00e4en usein tuhansia tai jopa kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia. Ihmistoiminta taas on viimeisen puolen vuosisadan kuluessa huomattavasti kasvattanut kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 puolestaan on aiheuttanut maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousun. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan ihmistoiminnasta johtuvaksi ilmaston l\u00e4mpenemiseksi. Vaikka maapallon pitk\u00e4ss\u00e4 historiassa on ollut nykyist\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mpi\u00e4kin kausia, niin toista yht\u00e4 nopeaa l\u00e4mp\u00f6tilan nousua ei tiedet\u00e4.<\/p>\n<p>L\u00e4mp\u00f6tila ei kuitenkaan nouse tasaisesti ymp\u00e4ri planeettaa. Eniten on l\u00e4mmennyt arktinen alue, jossa l\u00e4mp\u00f6tila on noussut yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila. T\u00e4m\u00e4 puolestaan on aiheuttanut merij\u00e4\u00e4n nopean sulamisen. <b>Viime 40 vuoden aikana on kadonnut noin puolet Pohjoisen j\u00e4\u00e4meren j\u00e4\u00e4peitteest\u00e4. Merij\u00e4\u00e4 taas on arktisen ekosysteemin keskeinen osa. Sen kutistuminen vaikuttaa eniten ravintoketjun huipulla olevaan j\u00e4\u00e4karhuun.<\/b> Ilmaston l\u00e4mpeneminen ja j\u00e4\u00e4n katoaminen on suurin vaara, mit\u00e4 ihmistoiminta tai ymp\u00e4rist\u00f6 voi aiheuttaa j\u00e4\u00e4karhuille, koska merij\u00e4\u00e4 on j\u00e4\u00e4karhujen elinymp\u00e4rist\u00f6. Se on t\u00e4rke\u00e4 \u201ctukikohta\u201d, josta saalistaa hylkeit\u00e4. Hylkeet taas ovat j\u00e4\u00e4karhun p\u00e4\u00e4ravintoa. Siksi merij\u00e4\u00e4n sulaminen tarkoittaa j\u00e4\u00e4karhuille vaaraa kuolla n\u00e4lk\u00e4\u00e4n. J\u00e4\u00e4karhu on sopeutunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n juuri merij\u00e4\u00e4ll\u00e4. Jos j\u00e4\u00e4 jatkaa nopeaa sulamista, sille ei j\u00e4\u00e4 aikaa sopeutua uusiin olosuhteisiin. Elinymp\u00e4rist\u00f6n tuhoutumisen lis\u00e4ksi j\u00e4\u00e4karhuille voi olla kohtalokasta my\u00f6s asema ravintoketjun huipulla, koska ilmaston l\u00e4mpeneminen uhkaa koko arktisen alueen eli\u00f6st\u00f6\u00e4. H\u00e4iri\u00f6t ravintoketjun yhdess\u00e4 lenkiss\u00e4 vaikuttavat kaikkiin muihin lenkkeihin, aina j\u00e4\u00e4karhuun asti. Ilmaston l\u00e4mpeneminen aiheuttaa j\u00e4\u00e4karhuille muitakin ongelmia, esimerkiksi ylikuumenemisriskin nousu ja pesim\u00e4alueiden katoaminen. Tutkijat ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jos ilmaston l\u00e4mpeneminen jatkuu nykyist\u00e4 vauhtia, niin t\u00e4m\u00e4n vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 noin 2\/3 j\u00e4\u00e4karhukannasta saattaa olla kadonnut.<\/p>\n<p>Yksi suurimmista uhkatekij\u00f6ist\u00e4 luonnossa el\u00e4vien j\u00e4\u00e4karhujen kannalta on ilmastonmuutosten aiheuttama arktisen merij\u00e4\u00e4n kutistuminen. Ilmaston muutokset johtuvat suuresti my\u00f6s ihmisten toiminnasta \u2013 n\u00e4in ollen jokainen meist\u00e4 voi p\u00e4ivitt\u00e4isten tottumustensa muuttamisen kautta auttaa my\u00f6s j\u00e4\u00e4karhuja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miten ilmastonmuutos vaikuttaa j\u00e4\u00e4karhuihin? Planeettamme ilmasto on muuttunut jatkuvasti koko maapallon historian ajan ja muuttuu tietenkin my\u00f6s tulevaisuudessa. Luonnolliset prosessit ovat kuitenkin suhteellisen hitaita, kest\u00e4en usein tuhansia tai jopa kymmeni\u00e4 tuhansia vuosia. Ihmistoiminta taas on viimeisen puolen vuosisadan kuluessa huomattavasti kasvattanut kasvihuonekaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 puolestaan on aiheuttanut maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousun. T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan ihmistoiminnasta [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":6,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page5.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/335"}],"collection":[{"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=335"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/335\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":535,"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/335\/revisions\/535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/polaarium.tallinnzoo.ee\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=335"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}