Planeettamme ilmasto on muuttunut jatkuvasti koko maapallon historian ajan ja muuttuu tietenkin myös tulevaisuudessa. Luonnolliset prosessit ovat kuitenkin suhteellisen hitaita, kestäen usein tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia vuosia. Ihmistoiminta taas on viimeisen puolen vuosisadan kuluessa huomattavasti kasvattanut kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä, mikä puolestaan on aiheuttanut maapallon keskilämpötilan nousun. Tätä ilmiötä kutsutaan ihmistoiminnasta johtuvaksi ilmaston lämpenemiseksi. Vaikka maapallon pitkässä historiassa on ollut nykyistä lämpimämpiäkin kausia, niin toista yhtä nopeaa lämpötilan nousua ei tiedetä.
Lämpötila ei kuitenkaan nouse tasaisesti ympäri planeettaa. Eniten on lämmennyt arktinen alue, jossa lämpötila on noussut yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallon keskilämpötila. Tämä puolestaan on aiheuttanut merijään nopean sulamisen. Viime 40 vuoden aikana on kadonnut noin puolet Pohjoisen jäämeren jääpeitteestä. Merijää taas on arktisen ekosysteemin keskeinen osa. Sen kutistuminen vaikuttaa eniten ravintoketjun huipulla olevaan jääkarhuun. Ilmaston lämpeneminen ja jään katoaminen on suurin vaara, mitä ihmistoiminta tai ympäristö voi aiheuttaa jääkarhuille, koska merijää on jääkarhujen elinympäristö. Se on tärkeä “tukikohta”, josta saalistaa hylkeitä. Hylkeet taas ovat jääkarhun pääravintoa. Siksi merijään sulaminen tarkoittaa jääkarhuille vaaraa kuolla nälkään. Jääkarhu on sopeutunut elämään juuri merijäällä. Jos jää jatkaa nopeaa sulamista, sille ei jää aikaa sopeutua uusiin olosuhteisiin. Elinympäristön tuhoutumisen lisäksi jääkarhuille voi olla kohtalokasta myös asema ravintoketjun huipulla, koska ilmaston lämpeneminen uhkaa koko arktisen alueen eliöstöä. Häiriöt ravintoketjun yhdessä lenkissä vaikuttavat kaikkiin muihin lenkkeihin, aina jääkarhuun asti. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa jääkarhuille muitakin ongelmia, esimerkiksi ylikuumenemisriskin nousu ja pesimäalueiden katoaminen. Tutkijat ovat sitä mieltä, että jos ilmaston lämpeneminen jatkuu nykyistä vauhtia, niin tämän vuosisadan puoliväliin mennessä noin 2/3 jääkarhukannasta saattaa olla kadonnut.
Yksi suurimmista uhkatekijöistä luonnossa elävien jääkarhujen kannalta on ilmastonmuutosten aiheuttama arktisen merijään kutistuminen. Ilmaston muutokset johtuvat suuresti myös ihmisten toiminnasta – näin ollen jokainen meistä voi päivittäisten tottumustensa muuttamisen kautta auttaa myös jääkarhuja.